Meän lomalaisilla oli vain taivas rajana?
Hmm. Yleensä Ylläksellä hiihdetään tähän aikaan marraskuusta. Niin meillä tehtiinkin jo muutama viikko sitten. Meän Anukin ehti yläkolmoselle hiihtämään muutaman kerran ennen vesisateiden tuloa. Onko tämä tilanne nyt uusi normaali? Kuka tietää. Oudolta se kuitenkin tuntui, kun kaikki lumet sulivat. Päivät tuntuivat pimeiltä ja harmailta. ”November mood!” sanoisi pikkusiskoni.
Minulla oli ilo seurata hellu Pekan veljen tyären Juulian lomailua täällä länsi-Lapissa ystävänsä Veeran kanssa tällä viikolla. Etukäteen voisi kuvitella, mitä ihmettä nuoret naiset tulevat tänne pohjoiseen tekemään tällaisena lumettomana, pimeänä aikana?
Vaikka mitä. Tyttäret ottivat tilanteen haltuun ja näyttivät meille, että asenne ratkaisee. He olivat odottaneet lomaansa kauan ja aikoivat ottaa siitä kaikki irti. Luonnossa kuvailua ja samoilua säässä kuin säässä. Ottivat meidän Weikonkin kävelyretkelle Kellokkaasta Kesänkijärven laavulle. Tytöt olivat kaikesta alueen tarjonnasta kiinnostuneita, samoin kuin naapuritunturi Levin palveluista.
Lomapäivien ohjelmassa oli kylpyläkäyntiä, tutustumista Tonttulaan, makkaranpaistohetki laavulla, yhteistä ruoanlaittoa, ulkoilua ja lepoa päivittäin. Kutsuivat meidät keskiviikko iltana pelaamaan Afrikan tähteä kanssaan ja voi sitä riemua, jonka saimme kaikki kokea.
Tyttäret halusivat kruunata loman lopun kiipeämällä perjantaina Särkitunturin päälle. Kuvat puhukoon puolestaan, niitä katsellessa ei sanoja tarvita. Juulia halusi meidät vielä yllättää menemällä kastautumaan Ounasjokeen jääriitteen sekaan. Lapin hulluuden siemen on selvästi kylvetty. Näin totesi hänen Anneli mumminsa: ”No, jo oli kunnollinen Lapin kaste. Näin Lappi ottaa pauloihinsa, tekee Lapin hulluksi, suojelee omaansa pahoilta hengiltä ja varjelee vaaroilta. Ja saa ihmisen kaipaamaan aina sinne.”
Kiitos tyttäret, että olitte täällä. Me tiedämme kaikki, että tulette toisenkin kerran. Odotitte lumen satamista koko viikon. Sade alkoi eilen lauantaina, kun teillä oli jo auton nokka kohti etelää.
Nähdäänhän taas pian?
Wallu
