Jäät ovat lähteneet liikkeelle
Tätä hetkeä on odotettu! Jokiveden huilaamista. On se vaan tosi, että kevät on oikeasti täällä. Tunturissa sitä on vaikeampi ymmärtää, kun lunta on vielä hiihdettäväksi asti. Anu kävi tänään ennen töihin tuloa vielä hiihtämässä hangilla. Omituinen kevät, tämän me muistamme kaikki. Weikko istuu jokitörmällä ihmeissään. Vielä eilen joessa oli jääpeite päällä ja se oli hiljaa. Nyt vesi virtaa kohinan kanssa ja sinne on ilmestynyt erilaisia lintuja joukoittain.
Työmatkoilla olen tarkkaillut eläinten heräämistä kevääseen. Viime viikolla keskiviikkona tein ennätyksen eläin bongauksesta, toistaiseksi. Näin jäniksen (vielä valkoisessa turkissa), kurkiparven, koppelon, ketun, västäräkin ja muutaman poron. Olipa vilkas aamu.
Kotiin palatessa illan suussa minulla on aina erityinen tarkkailun kohde. Maakotka näyttää löytäneen tiensä minun työmatkareitille; näyttäisi olevan pesäpuuhissa. Tarkempi tarkkailu vaatisi kiikarit; olen antanut sen rauhassa puuhailla sitä häiritsemättä. Pitäisiköhän minun nimetä se?
Monella on ollut tänä keväänä huilaamisaikaa yleisestä tilanteesta johtuen. Kesäkuun alku tuo muutoksia hallituksen asettamiin rajoituksiin. Metsähallitus avaa meillä Kellokkaan, myös tauko- ja varaustuvat avataan kulkijoiden käyttöön. Ravintoloille annetaan mahdollisuus avata uudenlaisilla ohjeistuksilla ovensa kesän kulkijoille. Muistetaan käyttää alueen palveluita; aukioloajat löytyvät www.yllas.fi ja yritysten omilta sivuilta. Nautitaan luonnossa liikkumisesta.
Varma kevään merkki on ämpäri, lapio ja kurakintaat. Ne olen hankkinut myös meän Elsalle. Pikku ihminen löytää aina sen verran lapioitavaa, että sitä on mummin mukava seurata. Voit olla varma, että tälläydyn myös istumaan Weikon viereen jokitörmälle katsomaan huilaavaa vettä- siinä huilaa mielikin!
Wallu
